Koiria koiria...

Tuo meidän Sera-tyttönen taitaa olla melkosen fiksu ! Eilen ja tänään isännän kanssa opetellut istumista käskystä ja se onnistuu nyt jo ilman, että tarvii antaa namia heti perään ! Valjaisiinkin alettiin totutella tänään ja sekin meni yllättävän hyvin. Muutaman kerran vaan yritti pureskella niitä.

Sera (hieman liian isoissa) valjaissa.

Tehtiin isännän kanssa jatkosuunnitelmaa Seran koulutuksesta. Ens viikolla jatketaan vielä vähän istumisharjoituksia, jotta se vahvistuu, nimen opettelua ja sitten vielä noitten valjaitten kanssa ulkoilua. Aika paljon yhdelle viikolle, mutta eiköhän Sera niistä selviä. :)

Pimu ja Sera melkein leikki jo tänään keskenään, mutta minua rupes hirvittää kun näytti niin "rajulta". :D Hyvä etten pitäny molemmista kiinni kun siinä toisiansa haistelivat. Toivottavasti pian nähtäis tyttöset oikeasti leikkimässä yhdessä. :)

Huomattiin, että meillä on vähän rutiinit ja kaikki muuttunu Seran tulon jälkeen. Tottakaihan ne muuttuu, kun täytyy elää pennun ehdoilla. Mutta molemmat ollaan oltu kans virkeämpiä ja jaksettu tehdä muutakin ko maata sohvalla katsomassa Supernaturalia (uusin sarjaprokkis, sain joululahjaksi kolme ensimmäistä tuotantokautta). :D Kämppäkin on siinä kuosissa, että ei uskois et täällä majailee kaks koiraa ! Kai se on ihan hyvä että jaksetaan siivoilla enemmän. Harmittaa vaan, että ite joudun olemaan töissä niin paljon. Koirat on suurimman osan ajasta isännän kanssa täällä. Onneks sillä riittää kärsivällisyyttä ja energiaa hoitaa molempia. :)

Mun piti alottaa se zumbaaminen uudestaan nyt keväällä. Kattelinkin jo, että millonkas se jatkuis. Mutta tulin siihen tulokseen, että ei mun kannata alottaa sitä nyt. Työt lisääntyy (päätin ottaa vastaan tarjouksen siirrosta) ja koiratkin vaatii nyt niin paljon. Vois olla jo liikaa omalle jaksamiselle alottaa nyt vielä joku uusivanha harrastus. Täytyy yrittää pomppia tanssimatolla aina välillä niin saa vähän liikuntaa. :)

Teki muuten pahaa ottaa joulukoristeet pois, kämppä näyttää niin ankealta nyt. Mutta sisäinen sisustajahirviöni sai siitä uutta puhtia, voi olla, että joutuu taas pitkästä aikaa sisustamaan asuntoa uudestaan.. :)

Uusi vuosi, uudet kujeet..(?)

Jopas taas aika mennyt nopeasti. Edellisestä kirjoituksesta vierähti taas melkein pari kuukautta. Tuntuu siltä, että kaikki aika ja energia meni loppuvuodesta töihin. En oo jaksanu tarinoitakaan pahemmin kirjoitella. Ensimmäisenhän piti ilmestyä jo joulukuussa, mutta lehden yhteyshenkilö laittoi viestiä, että julkaiseminen siirtyy helmikuulle. Noh, odotellaan vähän lisää.

Uutta vuotta tuli juhlittua aika railakkaasti ja hieman puolikuntoisena. Joulun jälkeen sain semmosen mukavan 40 asteen kuumeen, joka kerkes just ja just laskea ennen uutta vuotta. Hieman heikko olo oli vielä vuoden viimeisenä päivänä siis. Mukavat juhlat saatiin kyllä kasaan, vaikka vaikutti hieman huonolta. Meillä piti olla siis oikein isot pirskeet uuden vuoden kunniaksi, mutta saatiin sitten vain muutama meidän kavereista paikalle. Oli meillä silti oikein kova meno ! :) Meni se juhliminen minulla niin myöhään, että menin nukkumaan vasta joskus 4 aikaan iltapäivällä 1.1.2013. Tuli sitten nukuttua vuoden ensimmäinen päivä. :D Ja meidän vuosipäivä, kaks vuottahan meillä tuli tuon isännän kanssa täyteen. Käytiin sitten 2. pvä hakemassa ruokaa sen kunniaksi. :)

Uusi vuosi toi meillä hieman uuttakin muassaan: käytiin viikko sitten perjantaina hakemassa uusi perheenjäsen kotiin. :) Nyt meillä on pikkuinen siperianhuskynarttu jaloissa pyörimässä. :) Pimu oli vähän ihmeissään kun yhtäkkiä tuommoinen pikkunen karvapallo ilmestyy perheeseen. Vielä meinaa hieman vältellä pentua, mutta hyvä ettei ole ainakaan kurkussa kiinni ! Sitäkin nimittäin pelättiin. Pentu Sera alkaa olla jo tottunut meihin, leikkii jo erittäin innokkaasti.

Meidän myymäläpäällikkö on tässä pari päivää kysellyt, että josko haluaisin siirtyä kokonaan tuonne Pihtiputaan yksikköön. Tunnit lisääntyis, se olis positiivista, mutta se tietäis sitten enemmän ajelua työpaikan ja kodin välillä. Enkä ole varma, että kuinka kauan jaksan ajella sitä. Vaikeata. Toisaalta tekis mieli tarttua tarjoukseen. Saattas työsoppariki muuttua vähän paremman näköseks. Jos vaikka häviäis se "tarvittaessa työhön kutsuttava" -teksti siitä pois. :) Mietin, että jos nyt suostun tarjoukseen ja tunnit vakiintuu, niin ensimmäisenä ostan astianpesukoneen. :D ja sitten vois alkaa harkita sitä lainaa, että pääsis rakennuttamaan tai ostamaan omakotitaloa. Ei nyt viime aikoina olla keskusteltu tästä aiheesta niin ei ole ihan vielä päätetty, että päädytäänkö sitten ostamaan vai rakentamaan.. Siinäkin mielessä tekis mieli suostua, että isännällä tosiaan loppuu työt maaliskuun jälkeen. Pienenee tulot aika radikaalisti. Ja sehän ei passaa, minä kun osaan tuhlata tuota rahaa ihan kohtuullisesti. :D

Taitaa olla aika lähteä käyttämään karvaisia vauvoja pihalla, ettei joudu pesemään lattioita. :)